Ansaintalogiikka digitaloudessa sekä kiertotalous - ennakkomietteitä 10.5.2021 luentoa varten
Ansaintalogiikka digitaloudessa
Ansaintalogiikka tarkoittaa tulojen hankintaa.
Digitalouden ehdoton kilpailukyky perustuu mataliin tuotantokustannuksiin.
Vaatimuksina riittää oikeastaan koodi, loistava työryhmä ja intohimoa.
Digitaloudessa luodaan ekosysteemejä asiakkaiden tarpeiden ympärille.
Dataa kerätään, tallennetaan ja analysoidaan ja voidaan seurata asiakkaiden
käyttäytymisen muutoksia ja ennakoida ketterästi tulevia trendejä hiljaisten
signaalien avulla, jotka syntyvät data-analytiikan avulla.
Alustatalous mahdollistaa tuotteen tai palvelun tarjoajan ja ostajan kohtaamisen jollakin platformilla.
Esimerkiksi Tori.fi tarjoaa alustan myyjille ja ostajille, niin yksityisille myyjille kirppishintaan kuin
myös yritykset voivat tarjota siellä tuotteitaan.
Digitaalisuuden myötä suosittelu- ja vaikuttajamarkkinat ovat merkittävä osa liiketoimintaa.
Somevaikuttajat bloggaavat ja vloggaavat ja he ansaitsevat elantonsa mainostamalla
yhteistyökumppaninsa tuotteita ja palveluja sosiaalisessa mediassa.
Myös "tavalliset ihmiset" voivat olla mukana affiliate -bisneksessä ja ansaita jopa
elantonsa, jos ovat oikein taitavia.
Network effect on ylivoimainen liiketoimintamalli.
Esimerkkeinä voisi sanoa Facebookin, Airbnb:n ja LinkedInin.
Ansaintalogiikka perustuu aktiivisten asiakkaiden haalimiseen. Uusi käyttäjä tuo
mukanaan lisää uusia käyttäjiä jne. Asiakkaiden hankintakustannukset laskevat ja
elinkaariarvio paranee asiakkaiden uskollisuuden ja pysyvyyden myötä. Kun asiakkaita
on paljon, voit myydä tuotteita ja palveluja edullisemmin tai jopa veloituksetta.
Sopimuspohjaisen eli subsciprion -liiketoimintamallin ansaintalogiikka perustuu pitkiin
sopimuksiin, Tällöin asiakkaille olisi hyvä tarjota arvoa tuottavia lisäominaisuuksia, saavutettavuutta,
erityispalvelua tms.
Shop-in-shop -malli voi toimia niin kauppakeskuksessa kuin verkkokaupassakin. Yritykset voivat
tehdä sopimuksia keskenään, että jokin pienyrittäjä voi pystyttää Pop-Up -liikkeen isomman yrityksen
tiloihin. Verkkokaupalla voi olla käytössään jokin tietty laskutusyritys (esim. Klarna), joka sitten
laskuttaa asiakkaalta tuotteen tai palvelun.
Oma data sitouttaa esim. iOs tai Android -käyttäjät tai Sport-trackerit tiettyn järjestelmän käyttäjiksi.
Ansaintalogiikkana voi toimia myös oma ydinosaaminen. Kun ravintolat eivät saa olla auki, voi
yrittäjä tehdä sillä välin ruoanlaittokurssin verkkoon. Tai hän voi tehdä tilauksia vastaan pieniä eriä
ruokaa myyntiin.
Lähteet:
Kangasmäki, P. 2018. Mistä digitaalisen talouden arvonlisä syntyy ja miten sitä mitataan? Bonfire. Blogi. Saatavissa: https://www.bonfire.fi/mista-digitaalisen-talouden-arvonlisa-syntyy-ja-miten-sita-mitataan/ [viitattu 7.5.2021].
Myer, R. Myer's Management models -episode 2: Digital platform map. 2019. Antwerp Management school. Saatavissa: https://blog.antwerpmanagementschool.be/en/ron-meyer-episode-digital-platform-map Blogi. [viitattu 7.5.2021].
Tanner, R. 2020. TOP 10 liiketoimintamallit poikkeustilanteessa ja sen jälkeen. Bonfire. Blogi. Saatavissa: https://www.bonfire.fi/top-10-liiketoimintamallit-poikkeustilanteessa-ja-sen-jalkeen/ [viitattu 7.5.2021].
Kiertotalous
Kiertotaloudessa raaka-aineita, energiaa, aikaa ja tai jo kerran rakennettya ei tuhlata.
Kiertotalouden ideana on, että tuotteen tuotanto ja kulutus aiheuttavat mahdollisimman vähän jätettä.
Kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä, sillä luonnonvarat eivät yksikertaisesti riitä tätä menoa.
Ylikulutus, väenkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat meitä muuttamaan toimintatapojamme
tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi.
Tässä linkki Lassila&Tikanojan Youtube video KOHTI KESTÄVÄÄ KIERTOTALOUTTA (kannattaa katsoa)
Kuva: Lassila&Tikanoja 2021
Alla erinomainen video Lassila&Tikanoja KERTOTALOUDEN STRATEGIASTA


Kommentit
Lähetä kommentti