Asiakas digitaloudessa - kiertotaloudesta asiaa sekä opintojaksolla opittua

Kiertotalous

Kiertotalouden talouskasvu ei perustu uusiutuviin luonnovaroihin vaan kasvu perustuu jakamiseen,

vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Olevassa olevan materiaalin arvo säilyy jatkokäsittelyssä.

Esimerkiksi Suomessa pulloja on kerätty ja kierrätetty maailmassa kehittyneimmin jo 50-luvulta 

lähtien ja pullon arvo ei kierrätyksessä muutu. 

Kiinassakin valmistetuista tuotteista olisi hyvä tehdä tällainen vastaavanlainen kierrättyssuunnitelma, 

niin kuluttajat tietäisivät, miten materi kiertää talouden eri rattaissa. 3D -tulostukseen voidaan käyttää 

monenlaisia kierrätettyjä materiaaleja ja se on mielestäni aivan mahtava mahdollisuus asiakkaille 

heidän tarpeiden täyttämiseen.

3D -tulostuksen avulla voi tehdä niin varaosia museoautoon kuin lumilaudan

siteet hajonneen tilalle. Tektiiliteollisuus voi hyödyntää 3D -tulostusta asusteissa sekä vaatteiden 

yksityiskohdissa. 

Kiertotalous vaatii muutosta ajattelussa. Nykyään itse mietin tosi tarkkaan mitä ostan. En tee enää 

heräteostoksia, kuten joskus ennen saatoin tehdä. Hankin tuotteen vain tarpeeseen ja senkin 

käytettynä, jos mahdollista. Kun lajitteluohjeistukset tulivat joskus 2000-luvun alussa kotita-

louksille ja siitä piti vielä maksaa, niin se aiheutti monessa taloudessa hieman vastarintaa.

Nykyisin ymmärrämme, että "palkka" kierrätyksesta on välillinen, kun vähennämme toimillamme

ympäristön taakkaa... ainakin mielikuvissamme. Aamulehden artikkelissa (27.7.2020) Salmi kertoo, 

että suomalaiset keräävät muovia nyt niin paljon, että Riihimäen lajittelukeskus ei pysty käsitellä

kaikkea sinne tulevaa muovia. Mietin, kuinka ympäristöystävällistä on rahdata muovijätettä 

Saksaan? Tässä linkki, miten amerikkalaiset hoitavat oman muovijäteongelma 

Keniassa: https://yle.triplet.io/articles/keniassa-pelataan-etta-maasta-tulee-muiden-muoviroskan-

kaatopaikka. Eli kiertotaloudessa on vielä paljon kehitettävää. Myös eettinen näkökulma on 

huomioitava. 

Salmen haastattelussa (Aamulehti 2020) ilmastoratkaisujen projektitiimin päällikkö Alexander Kohl 

tietää, että muovihaasteen selvittämiseksi vaaditaan uusia ratkaisuja. Kierrätysteknologiaa tulee 

kehittää ja uuusia biohajoavia materiaaleja tulee valmistaa perinteisen muovin korvaajaksi. Suomessa

tuotekehitys ja tuotanto voisivat ottaa hyvinkin kärkiaseman. 

Kiertotalous pyörii ekosysteemien, kumppanuuksien ja verkostojen avulla. Palvellullistamisen

ja digitalisaation avulla on mahdollista luoda asiakkaille hyödyllisiä toimintoja 

kiertotalouden ympärille. Kierotaloutta tapahtuu niin paikallisesti (lokaalisti) kuin maailman-

laajuisesti (globaalisti). Esimerkiksi vielä 3D -tulostu, jossa voit tilata digitoidun tuotemallin 

maailmalta ja tulostaa objektin itsellesi paikanpäällä. 

Kuvassa yllä 3D -printattu laukku. 

Ajatuksia opintojaksosta

Onpa ollut mielenkiintoinen, antoisa ja innostava opintojakso. Jokaiseen liiketoimintamalliin 

ja sovelluksiin ja toisiinsa linkittyviin asioihin voisi uppoutua yhä syvemmälle ja syvemmälle,

sillä dataa ja tutkimuksia löytyy paljon. Uudet liiketoimintamallit ovat mielenkiintoisia ja 

käytettävissä olevia apuvälineet kehittyvät jatkuvasti. Jos joku on väittänyt, että työpaikat 

menevät digitalisaation myötä, niin tämän opintojakson perusteella itselleni tulee tunne, 

että työtä on yhä enemmän ja enemmän - se vain muuttaa muotoaa.

Alla kuva, johon vähän hahmottelin tämän opintojakson aiheita. Tosiaan jokaisesta kohdasta

olisi voinut piirtää ja kirjoittaa asiaa vaikka kuinka paljon. Aiheet ovat kiinnostavia ja on ollut

vaikea keksiä, mihin haluaisi uppoutua kaikkein eniten. CRM:n ja kiertotalouden saisi linkittettyä

käteväsi erilaisin tavoin kaikkiin liiketoimintamalleihin. Kun aiheena kuitenkin oli ASIAKAS

DIGITALOUDESSA, mietin lähinnä asiakkaan löytämistä tarvitsemansa palvelun tai tuotteen

äärelle niin, että asiakas voisi ilahtua saamastaan kohtelusta ja tehdä laadukkaasti

valmistetut tai tuotetut ostoksensa vaivatta. Hyvä konsepti menestyy tänä päivänä, joten

tähdätään siihen. Asiakas tykkää tutusta ja turvallisesta, tuotteesta tai palvelusta mihin voi 

luottaa. 

Nyt jos koskaan, täytyy tunnistaa mahdollisuudet.

Nämä digitalisaation ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet tulee osata hyödyntää. 

Kaikki opintojakson asiat linkittyvät tavallaan toisiinsa, joka teki tästä kokonaisuudesta

hieman hankalan ymmärtää ja selittää. Pohdinko asiaa kaukoputken kanssa vai mikroskoopin

avulla, sillä aihe on niin moniulotteinen... otin nyt enemmän laajan kuin yksityiskohtaisen näkökulman.

Liiketoiminnan kehittäminen on työlästä ja vaatii jatkuvaa tiimityötä sekä hereillä oloa.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa ennustettavauus on elintärkeä juttu. 

Menestyminen vaatii skenaarioiden pohtimista, trendien seurantaa ja ketteriä liikkeitä.

Kiertotalouden hyödyntäminen, erilaiset verkostot ja globaalit markkinat tarjoavat

upeita, kestävänkehityksen mahdollisuuksia. Kaikkien moniulotteisten tapahtumien seassa

muistamme eettisyyden ja ihmisen. 

Verkkosivut, alustat ja ryhmät

Verkkosivut ovat tänä päivänä yrityksen kivijalka. Jos yrityksellä on verkkosivut tai ainakin Google

My Business -sivu, niin se on olemassa. Lisäksi liiketoiminnan alasta riippuen kannattaa olla

läsnä myös muutamalla muulla alustalla. Jos yritystoimintaan liittyy jotain ohjeistusta ja vinkkejä,

YouTube on oiva kanava esitellä tuotettaan tai palveluaan. Jos taas yritystoiminnan kannalta 

ryhmäytyminen on järkevää, moni yritys toimii Facebookissa, jolloin mukaan saa hieman

vuotovaikutusta, henkilökohtaisuutta ja mukana olevat saavat vinkkejä toisiltaan. Jos

yritys haluaa vielä syventää asiakaskokemusta, niin voi perustaa FB-ryhmän jäsenille ja pitää tätä

kautta erilaisia tapahumia ja webinaareja. Jotkut haluavat saada vielä suljetumman ryhmän, jolloin

yritys voi tehdä uteliaimmille InnerCircle -tiimille, jossa jaetaan jotain spesiaalimpaa tietoa ja 

ennakkotilaajan paketteja jne. 

Digitaalinen asiakaskokemus

Digitaalinen asiakaskokemus syntyy asiakkaan liikkuessa yrityksen digitaalisissa

kanavissa ostoprosessin aikana. Asiakaskokemus vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen,

asiakasuskollisuuteen, ostoihin ja asiakkaan kertomiseen kokemuksestaan edelleen seuraavalle. 

                                                                                                                          Finnchat, Digitaalinen asiakaskokemus 2020.

Jotta liiketoiminta pystyy erottumaan muista, asiakaskokemus ja tiedolla johtaminen täytyy ottaa

haltuun. Digitaalinen asiakaskokemus perustuu palkitsemiseen, tuntemiseen vastavuoroisuuteen ja

asiakassuhteen kunnioittamiseen. Sen järjestäminen on inhimillisen vuorovaikutuksen ja tekoälyn

avulla mahdollista. 

Asiakkaan tulisi kokea sivustolla käydessään

1. Hyötyä
2. Helppoutta
3. Informatiivisuutta
4. Vuorovaikutusta

Asiakaskokemus muodostuu digitaalisen palvelun kriittisten pisteiden perusteella.

Ihannetilanteessa asiakkaan ei tarvitse tehdä montaa klikkausta saadakseen ostoksensa tehtyä.

Kriittiset pisteet ovat:

1. Visuaalinen toteutus - Tuotteen hyvä esittely, kuva, kuvaus
2. Latausnopeus ja verkkosivuston käytettävyys - Sivuston tekninen toimivuus,
3. Navigoinnnin helppous - Ostoskorin toimivuus, onko sinne helppo lisätä tuotteita
4. Vuorovaikutuksen nopeus - Informatiivisuus: postikulujen määrä, toimitusaika, maksuvaihtoehdot
5. Personointi - automaatiokerros sekä henkilökohta

Digitaalista asiakaskokemusta voi automatisoida, kehittää ja mitata CRM -järjestelmän avulla 

keikenlaisessa digitaalisessa liiketoiminnassa. 

Lähteet:

BMI-Lab. Business Model Navigator. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://businessmodelnavigator.com/explore. [viitattu 19.5.2021].

Cherednik, M. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.coroflot.com/martacherednik/3D-Printed-Bag [viitattu 19.5.2021].

Finnchat. 2017. Digitaalinen asiakaskokemus. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://finnchat.com/wp-content/uploads/2020/05/Digitaalinen-Asiakaskokemus.pdf [viitattu 18.5.2021].

Finnchat. 2020. Mistä koostuu digitaalinen asiakaskokemus. YouTube-video. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=rN8wxIQxSWM [viitattu 18.5.2021].

Finnchat. 2020. Webinaaritallenne - Asiakas verkkokaupassa. YouTube-video. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=qMw_ehp0A6s [viitattu 18.5.2021].

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Digin mitalla 2.0. Mainostajat.fi. Saatavissa: https://learn.xamk.fi/pluginfile.php/555467/mod_resource/content/1/Mittaamisen%20ty%C3%B6kalupakki.pdf. [viitattu 19.5.2021].

Nygren, J. 2019. Jopa 92 prosenttia pulloista palautuu kauppaan - miksi palautuspullot ovat kierrätysmenestys? WWW-dokumentti. Saatavissa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/05/02/kirkas-muovipullo-voi-kiertaa-ikuisesti-varilliset-pullot-eivat-kierra-samalla. [viitattu 18.5.2021].

Peltola, S. 2018. Suomalainen pullonpalautusjärjestelmä on kallis ja useita työvaiheita vaativa - katso, miten pullo kiertää ja materiaalit matkustavat edestakaisin. Saatavissa: https://www.aamulehti.fi/talous/art-2000007563016.html [viitattu 19.5.2021].

Salmi, A. 2020. Muovijätettä kertyy Suomessa noin kolmannes enemmän kuin sitä ehditään kotimaassa kierrättää. Muovinkeräysastian sisältöä kulkeutuu kierrätettäväksi Riihimäelle, Ruotsiin tai Saksaan.
WWW-dokumentti. Saatavissa:https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007503301.html [viitattu 18.5.2021].

Yle Triplet. 2020. Keniassa pelätään, että maasta tulee muiden muoviroskan kaatopaikka. Video-dokumentti. Saatavissa: https://yle.triplet.io/articles/keniassa-pelataan-etta-maasta-tulee-muiden-muoviroskan-kaatopaikka [viitattu 19.5.2021].